
Voihan Tapani, Hannu! Tällä luonnonilmiöiden määrällä alkaa suomalaisten sähkönkäyttäjien suupielillä olla aikamoinen joukko lähes kirosanoiksi muuntuvia nimiä. Toivottavasti jo nyt on kaikilla vakituisesti asuvilla sähköt päällä joulun jälkeisten ja tammikuun myrskyjen osalta.
Kaikille tuli varmasti television uutislähetysten myötä selväksi, että kuinka laajamittaisesta tuhosta ja sähköasentajien liikekannallepanosta oli kysymys. Työntekijöiden tavoitettavuuden kannalta voidaan sanoa, että onneksi ei ollut pitemmät pyhät. Myrskytuhot olivat sen verran laajat, että aluksi raivauskoneistossa olisi pitänyt olla riittävästi ”rautaa”. Jos puita on linjalla usean sadan metrin matkalta, ei miehissä sitä hetkessä raivata. Mutta kuinka monta harvesteria saadaan muutaman tunnin tai yhden päivän varoitusajalla hommiin?
Seuraavaksi laitetaan myrskytyömaalla pylvästystä tekevät koneet ja kaapelivaunut, joista juoksutetaan kaapelit ja ilmajohdot vioittuneiden linjojen tilalle. Loppuvaiheessa sähköasentajat tekevät kytkennät ja saavat voimavirran takaisin linjoihin. Näppärää ja nopeaa, muttei tällä erää mennyt niin kuin Strömsössä.
Kun sähkölinjalla on puu, ei siihen ole maallikolla asiaa. Ei edes pelastuslaitosten väki lähde ottamaan sellaista riskiä, että aloittaisi raivauksen ennen kuin on varmistettu, ettei linjassa ole jännitettä ja ettei sitä myöskään voida siihen vahingossa kytkeä miesten vielä työskennellessä. Tämä on juuri sitä, mitä sähköasentajat tekevät joka päivä: rakennetaan sähköverkkoa mielessä ”nolla tapaturmaa”.
On selvää, että kukaan sähköasentaja ei ole pääleipänsä äärellä, kun vastassa on pimeys ja linjaa vasten on viisitoista tuuheaa 30-metristä kuusta. Siinä ei hätiköinti auta, jos meinaa päästä vielä mamman viereen ehjänä. Näitä arjen sankareita oli useita satoja tekemässä ympäripyöreää työpäivää.
Olisiko raivaukseen parempia menetelmiä ja tehokkaampia työkaluja?
Työmenetelmiä on jatkuvasti kehitetty, mutta löytyisikö todellista innovaatiota – tehokasta ja turvallista raivauksen apuvälinettä. Enkä tarkoita tällä vain ”tosi” isoa moottorisahaa, joka pärisee niin, että naapurit heräävät hehtaarin alueelta. Tarkoitan ”katkuria”, joka kulkee tiettömille taipaleille tarvittaessa miesvoimin. Kohteessa laite asetetaan puunrungon ympärille ja kohta puu on turvallisesti karsittu ja katkaistu ilman, että asentaja on joutunut puunrungon painon ja arvaamattomuuden aiheuttamaan vaaratilanteeseen. Pitäisikö sähkö- ja vakuutusyhtiöiden julistaa moisen vempeleen kehityskilpailu? Saattaisi olla muutamia halukkaita ostajia.
Sähkönjakelualaa valvotaan ja keskeytykset on oikeutetusti sanktioitu. Näissäkin katkoksissa puhutaan lähelle 50 miljoonan euron vakiokorvauksista sekä saman suuruisista työ- ja materiaalikustannuksista. Moisella rahamäärällä tulisi pystyä edistämään myös varautumista, käytettyjä työmenetelmiä ja –kalustoa.
Kuopion Energialle myrskyt aiheuttivat kolmen päivän todella aktiivisen työrupeaman. Saimme heti myräkän alkuun viisinkertaistettua sähköasentajien määrän kentällä. Työkoneitakin oli hyvin käytettävissä, mutta silti muutamalla asiakkaalla katko kesti yli 12 tuntia ja heille kuuluu maksaa haitan mukainen vakiokorvaus. Vaikka korvausmäärä rahallisesti jää muutamaan sataan euroon, olisi silti verkkojohtajana mukavampi olla ilman asetettujen vakiokorvausrajojen ylittymistä. Ja uskokaa pois - tämä varmasti on muidenkin sähköverkkoyhtiöiden tavoite.
Pahoittelemme asiakkaille katkoista aiheutunutta haittaa. Selkeitä ja tyyniä pakkaskelejä odotellessa =)
Kommentit, jotka on kirjoitettu ennen 19.1.2012, eivät valitettavasti ole tallentuneet järjestelmään. Syynä on blogisovelluksen asetuksissa sattunut inhimillinen virhe, joka koskee kaikkia tähän mennessä julkaistuja blogejamme. Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta!