Energiankäytön mallimaa
13.12.2011, klo 11:45•Kommentteja
Etelä-Afrikan äskeisessä ilmastokokouksessa otettiin tärkeä askel. Ensimmäisen kerran päätettiin siitä, että kaikille maailman maille asetetaan ilmastotavoitteet.
Jos päämääränä on päästötön tulevaisuus koko maailmaan, tarvitsemme erityisesti Aasian, Venäjän ja Yhdysvallat mukaan samoihin talkoisiin, muuten peli ei ole reilua.
Suomi on energiankäytön tehokkuudessa mallimaa, joka joutuu tiukoille, jos tästä vielä pitää parantaa. Jo neljännes energiasta tuotetaan meillä biopolttoaineilla.
Kansalaiset Euroopan maissa pelkäävät uusia hinnankorotuksia. Sähkö ja polttoaineet kallistuvat joka tapauksessa, asiantuntijat sanovat. Yritykset tietävät, että kohoavat energian hinnat vaikuttavat kilpailukykyyn ja ne on tavalla tai toisella siirrettävä kuluttajien maksettaviksi.
Vaatimukset ovat myös keskenään ristiriidassa. Toisaalta halutaan energiavarmuutta, riittävästi toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista poltettavaa, mutta samaan aikaan sen pitää olla päästötöntä, uusiutuvaa ja ympäristölle ystävällistä.
Vapautta arvostava eurooppalainen tulee vihaamaan päätöksiä, joilla autoilua rajoitettaisiin, lentäminen muuttuisi taas pelkästään varakkaiden yksinoikeudeksi tai saunan lämmittämisestä haloilla saisi rikesakon.
Etenkin kun muissa maanosissa nautittaisiin samoista huveista ilman rangaistusta. Onko meillä edes oikeus kieltää köyhemmiltä mailta samanlainen kehityksen kulku, joka on muodostanut länsimaisen elämäntavan ytimen? Mikseivät kiinalaiset ja intialaiset saisi ajella autoilla?
Sitä paitsi noissa maissa tiedetään ilmastonmuutoksen ja ympäristön riskit erittäin hyvin. Päästötöntä energiaa, kuten ydinvoimaa, rakennetaan Aasiassa sitä mukaa kuin varat sallivat ja siitä meidän kannattaa vain iloita.
Monessa Euroopan maassa on – toistaiseksi – poliittisesti mahdotonta esittää rakennettavaksi uutta ydinvoimaa. Siksi EU:n julistus vuodelta 2007 puhuukin vain uusiutuvan energian käytöstä, jossa vesivoiman, tuulen ja aurinkoenergian rinnalle on nostettu puun poltto.
Puu kannattaa meillä edelleenkin jalostaa paperiksi ja sahatavaraksi. Ilmastotavoitteiden kannalta metsien hakkaaminen polttopuuksi on tietenkin järjetöntä. Kasvavat metsät ja metsäteollisuuden tuotteet ovat tärkeitä kasvihuoneilmiötä torjuvia hiilidioksidinieluja.
Sen sijaan turpeen vuosikasvu voitaisiin Suomessa polttaa luonnon tasapainoa järkyttämättä. Sitä ennen se olisi vastoin äärivihreiden vaatimuksia luokiteltava uusiutuvaksi polttoaineeksi.
Eurooppalainen energiapolitiikka kärsii myös aidoista kaupallisista ristiriidoista. Öljy-yhtiöt panostavat biopolttoaineisiin, joita tuotetaan tukiaisten turvin. Myös kemian teollisuus hyötyy muoti-ilmiöstä, kun lannoitteet käyvät kaupaksi entistä paremmin.
Päästöt itse asiassa lisääntyvät, kun kaikille tuotantopanoksille lasketaan oikea ekologinen hinta.
Neuvostoliitossa onnistuttiin aikanaan yhdistämään taloudellinen romahdus ja ympäristökatastrofi. Nykyinen Venäjä ottaa kaiken hyödyn empivästä Euroopasta. Se rakentaa öljyrahoilla uutta ydinvoimaa, jotta sillä riittäisi enemmän öljyä ja kaasua myytäväksi maihin, jotka vielä eivät uskalla uutta ydinvoimaa itse rakentaa.
Kolmasosa Euroopan sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, mutta laitokset alkavat vanhentua. Fuusiovoima ei ehdi pelastajaksi, jos ilmastotavoitteet on tarkoitus ottaa tosissaan.
Yksi ainoa kaavio kertoo, miten viisas on ollut suomalainen energiaratkaisu. Eurooppa ilman nykyistä ydinvoimaa olisi kerralla kaksinkertaistanut sen määrän päästöjä, jonka liikenne aiheuttaa.
Suomen kannattaa jatkaa omalla linjallaan malliksi muillekin.
Kirjoittaja:
Lasse Lehtinen